Lyhyt selostus EM-kisareissun "kilpailullisesta" osuudesta. 11-15.5 Puolan Gdyniassa järjestettiin kahvakuulaurheilun euroopanmestaruuskilpailut kattoliitto IUKL:n toimesta. Jani siirtyi kilpailemaan 32kg:n kuulilla mestaruussarjaan, tälläkin kertaa lajina LC.
Koko kevät kausi on ollut lähestulkoon yhtä vastoinkäymisten aaltoa, sitähän se urheileminen on. Tammikuun lopussa kunto mallaili olevan huikeassa tikissä, mutta pari päivää ja peli SM-kisojen suhteen oli täysin menetetty. Keuhkokuume iski päälle ja siitä lääkkeellinen toipuminen vei viikon, mutta varsinainen jälkihuolto vei harjoitusaikaa yli kuukauden, melkein kaksi. Toipumista varjosti tieto siitä, että Helsingin kansallisiin kisoihin kuntohuippua piti alkaa rakentaa uudelleen ja eihän se tulos nyt ihan nappiin sielläkään mennyt (42)
Viimein kun pääsin keskittymään EM-kisoihin oikein toden teolla, yksi aamu valkeni-tai oikeastaan pimeni. Heräämisen jälkeen kesken aamutoimien vintti pimeni ja muistikapasiteetti tälle kyseiselle aamulle rajoittui hyvin heikonlaiseksi. Pitkän tk-päivystysistumisen päätteeksi kävin mutkan oulun yliopistollisessa keskussairaalassa ja lääkärit kiistelivät kahdesta "tutkintalinjasta" neurologianpuolella haluttaan nähdä pääni sisään, kun taas sisätauteja alkoi kiinnostaa voimakkaasti aaltoileva verenpaine.
Oysin käsitys kiireellisistä tutkimuksista oli hieman eri oman käsitykseni kanssa-ja sinne ajan sain vasta kuukauden päähän (toukokuun loppuun siis), kotiuduin kuitenkin saman vuorokauden aikana ja kotona aloitin verenpaineseurannan omatoimisesti. Verenpaineissa todettiin lyhyellä seurannalla että yläpaineet seilaa koholla ja harjoituksissa ollut migreeni onkin sitä, että yläpaine kohoaa yli 200.
Työterveyshuollossa ulkomaalainen lääkäri määräsi verenpainelääkityksen, jonka apteekkari kyseenalaisti ja seuraavana päivänä työterveyshuollossa pääsin huomattavasti paremman lääkärin asiakkaaksi, hän muutti lääkkeen ohjeistuksen ja sain ajan jatkotoimia varten. Tulevalla viikolla saan verenpaineen vrk seurantalaitteen käyttööni. Säännöllinen lääkitys on helpottanut oloa ja yläpaineet on laskeneet sallittujen rajojen puitteisiin.
Nyt vain odotellaan tutkimuksia. Ylikunto olisi kaikkein "paras" vaihtoehto, vaikka totaalilepo tulisi olemaan hyvin vaikeaa on se helpompaa kuin loppu elämän lääkitys. Toisena vaihtoehtona kun on väläytelty sydämen läppävikaa. Maltti on valttia, ja odottavan aika on tuskallisen pitkä.
No, olipa pitkä johdanto... Mutta näillä mennään, näitä kortteja ei tällä "kierroksella" ole saanut itse valita ja niillä pitää pelata niin kauan, kuin uusi käsi on jaettu.
Gdanskiin lensimme jo 9.5 maanantaina, mukana oli koko kiljusen herrasväki, joten aikaa kaikelle "ylimääräiselle" varattiin tietoisesti. Tiistai oli ensimmäinen päivä, kun käytimme junia ja totesimme että se tuntui melko haastelliselta. Juna-asemien nimiä ei googlemapsista kaikista löytynyt, mutta meidän onneksi keltasiniset paikkaillisjunat pysähtyivät n. 4min välein ihan pienilläkin asemalla.
Keskiviikkona oletus oli, että kun mennään kisapaikalle on meillä kävelyä edessä n. 3km matka yhteensuuhtaan Gdynia Glowna asemalta, mutta ihan vahingossa hoksasimme jäädä pois Riviera ostoskeskuksen kupeessa olevalta " Gdynia wzgòrze swietego maksymiliana"-asemalta, josta ei kisapaikalle enää matkaa ollutkaan kilometriä. Näin siis ihan "vahingossa" 6km kävelymatka väheni kahteen ( no joo, menetetyt kilometrit otettiin kaupoissa takaisin)
Verenpaineongelmien takia pari viimeistä viikkoa olin joutunut pudottamaan harjoitukset minimiin ja puntarillahan se näkyi heti- paino taisi papereihin tulla 99, jotain.. Tekemättömyys näkyy painossa heti, ja paino näkyy sitten tekemisessä heti-yksi halvatun oravanpyörä. Dietit ei todellakaan ole minun juttu, joten parasvaihtoehto olisi kun saisin liikkua rauhassa ja kuluttaa sen mitä pitää, puoliliekillä en osaa käydä. Punnitukseen pääsin äkkiä ja kisapaikalla ei keskiviikkona tuntia kauempaa kulunut, vaikka pieniä tuntumaharjoituksia tein puntarin päätteeksi.
Kisapäivästä (lauantaista) ei jäänyt lapsenlapsille kertomista. Tulos oli 30, 6. sija. Tulos olisi voinut olla vaikkapa 18 (niinkuin kotona usein kävi harjoituksissa paineiden noustua) joten sinänsä pitää olla tyytyväinen. Videolta nähty tekniikka ja tekeminen oli niin raskaan näköistä, että kisapäivän tekniikkaan nähden 30 oli jo melko taisteluvoitto. Rive oli raskas, räkki ei pelannut.. Työntö kuitenkin sujui varmasti ja vankasti, eikä näistä kasaan saaduista toistoista hylsyjä tullut-niinhän se menee että epätaloudellinenkin tekniikka voi olla hyväksyttyä mutta pitkä sairasjakso näkyi.
Tulos on kuitenkin tämän hetkinen ennätykseni kansainvälisissä kisoissa ja sitä haluan parantaa, koska ja missä sitä en tiedä. Nyt maltti on valttia.
 |
| Ryhdin Järveläisen Terolle kiitos kuulien kanssa auttamisesta! |
 |
| kisaposee |
 |
| Tuskien taival vasta alkumatkassa |
 |
| kaikki +95 nostajat |
