Miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Facebookin muistot sivulla eilen putkahti silmiin Maaselkälehden tekemä viimevuoden viimeinen juttu, joka julkaistiin uudenvuoden aattona 2014.  Jutun otsikkona tosiaan "MM-mitalli tähtäimessä"
Joulukuussa 2014 tuo kaikki tuntui kaukaiselta, tuota juttua tehdessä ei taidettu vielä edes tietää, että MM-kisat järjestetään Irlannissa. Janilla oli olemassa hyvin vankka visio tekemisestä ja siitä, mikä on realistista.

Kun EM-kisa maajoukkue nimettiin, syntyi nopea päätös siitä, että myös kisat Varnassa on läpi katsottava. Ensimmäinen ulkomaankisa oli monin tavoin rankka kokemus. Kokemusta ulkomaan matkaamisesta ei ollut, kuin nuoruusvuosilta vanhempien kanssa, oli kaikki lentojen varaamista myöden ihan uutta. Kisareissusta tiedettiin tulevan pitkä-kun ei tajuttu että ei se ensimmäinen punnitus ole se ainoa mahdollinen-oli selvää, että minä jään lasten kanssa kotiin. 6 pitkää päivää kesäisessä Suomessa, ja Jani reissaamassa pitkin poikin eurooppaa. Kotiin tuomisina kuitenkin ylivoimainen -95kg amatöörisarjan Euroopanmestaruus lämmitti enemmän kuin mikään muu. Ensimmäinen arvokisa, ensimmäinen voitto.


Heti Varnan kisojen jälkeen varmistuikin jo Irlannin MM-kisojen päivämäärät ja melkein samalta seisomalta varasimmekin lentoliput Dubliniin. Nyt luotimme siihen, että luvatut välipunnitukset järjestyy joten heti ensialkuun skippasimme ajatuksen olla paikalla kisan avajaisissa. Meillä molemmilla oli kisojen aikaan töitä, joten mahdollisimman vähäisellä lomapäivien käytöllä piti selvitä, ja koska lapset jäivät kotiin isovanhempien kanssa, piti vähän miettiä sitäkin, kuinka kauan heitä oli mahdollista vaivata. Koko reissulla meni aikaa keskiviikko iltapäivästä sunnuntain myöhäiseen iltaan. Kisat meni ihan nappiin syksyn vaikeuksista huolimatta, ennen SM-kisoja oli turhan pitkä tauko treeneissä ampiaisen piston sekä jänteen revähtämisen vuoksi. Tulos 99 oli +95kg uusi suomen ennätys ja ja Janin oma ennätys koheni reilusti. Ja niin siinä sitten kävi, että 11 kuukautta aiemmin kirjoitettu lehtiotsikko kävi toteen, tähtäin oli saavutettu ja mitalli siirtyi palkintopöydältä kaulaan!

Vuosi 2016 tuo tullessaan mukanaan uusia haasteita, vuoden 2015 saavutukset eivät syntyneet hetkessä eikä sattumalta. Uusi vuosi tuo kilpailemiseen uuden väriset kuulat, siirtyminen mestaruussarjaan alkaa ja melkein kaikki alkaa "alusta" kun kisakunto alkaa rakentua minuutti minuultilta painojen muuttumisen vuoksi. Pohja on hyvä ja sitä aletaan tukemaan kaikin palikoin niin, että 2017 ollaan sitten huippukunnossa! Nyt vain toivotaan, ettei treenien saralla tulisi takapakkeja ja Jani saisi kisata mahdollisimman terveenä :) 

Tämmöisillä mietteillä ja tuumailuilla on hyvä aloittaa vuosi 2016

-Marjo-